#RAKAVA - Rakennekalkituksen vaikutus Pakkalanjärven fosforikuormitukseen

Tutkimusalueen peltolohkoilta on nyt kerätty ensimmäinen maanäytesarja syksyn 2017 sadonkorjuun jälkeen. Jo ennalta oli tiedossa, että alueella on runsaasti broilerintuotantoa ja historiassa on ollut myös siantuotantoa, joten oli varsin oletettavaa, että peltojen fosforitila on korkea. Pirkanmaalla keskimäärin korkeassa ja arveluttavan korkeassa fosforiluokassa on vain 5% pelloista. Vastaavasti välttävässä tai heikommassa on yli 60% pelloista. Kuvaaja on laadittu Eurofins Viljavuuspalvelun näytteiden pohjalta. Tutkimusalueen viljavuus oli selvästi maakunnan ja maan keskiarvoja korkeampi. pH:t ovat liki kaikissa näytteissä korkeat tai jopa arveluttavan korkeat. Keskimääräinen peltomaan pH on 5,9, joka on yhtä lukua alhaisempi kuin tutkimusalueella keskimäärin. Korkea pH ei ole pelkästään positiivinen asia, sillä osa ravinteista sitoutuu maahiukkasiin tiukemmin pH:n noustessa, ja näinollen ravinteiden käyttökelpoisuus saattaa heiketä. "Kultainen keskitie" olisi tässä ka

Pirkanmaalla starttasi tällä kertaa neljä eri hanketta. Nämä olivat Pakkalanjärvellä toteutettavan rakennekalkitushankkeen lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulun hallinnoima Biokierto -hanke, Yhteistyöllä Vesistöt Kuntoon -hanke sekä Hiedanrannan alueen malli ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena. Hankkeet ovat hallituksen kärkihankkeita ja kuuluvat sekä RaKi2 -hankeohjelmaan tai Vesien- ja merenhoidon kärkihankeohjelmaan. Kangasalla rakennetaan yhteistyöverkostoja paikallisten tahojen välille nyt alkaneessa Biokierto -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda alueen alkutuotannon, teollisuuden ja muiden toimijoiden välille biovirrat yhdistävä toimintamalli. Mikä olisikaan tehokkaampaa, kuin käyttää teollisuuden soveltuvat sivutuotteet eläinten ruokinnassa ja lannoituksessa, karjanlanta ja erinäiset muut biovirrat kaasutuslaitoksessa ja mädättämössä, syntyvä energia teollisuudessa ja taas mädätysjäännös uusiolannoitteena? Teoriassa moni asia on yksinkertainen

Kuva 1: Hankealue rajattu punaisella. Alueesta noin 80% on peltoa ja aktiiviviljelyksessä. Pellolla käytetään karjanlantaa lannoitteena.  Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi. Kuva 2: Hampaalanoja syksyllä 2017. Virtaama on lähes olematonta, oja osin ruovittunut ja osmankäämi kasvaa runsaana. Oja on aukaistu 2016. Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla. Rakennekalkitus