Siirry pääsisältöön

Runsaasti kiinnostusta pellonpiennarpäivässä!

#RAKAVA-hankkeen järjestämään pellonpiennarpäivään osallistui runsaslukuinen liki 50-hengen yleisö! Päivä täytti odotukset hyvin ja rakennekalkitusta sekä asiantuntijapuheenvuoroja saatiin seurata mukavissa syysoloissa.

Päivä alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla. Hankkeen taustoihin ja päivän ohjelmaan perehdytit Juho Urkko, jonka jälkeen hankkeen senhetkisiä tuloksia avasi SYKEn tutkija Elina Röman ja itse rakennekalkituksesta kertoi Nordkalkin Kjell Weppling.
Tässä kuvassa rakennekalkit on jo levitetty ja alueen viljelijä Janne Hampaala pääsi muokkaamaan Amazone Catros -lautasmuokkaimella peltoa rakennekalkituksen ohjeiden mukaisesti. 

Rakennekalkituksessa käytettävän kalkin tulee sisältää poltettua kalkkia tavanomaisen kalkkikivirouheen ohella. Tällaista tuotetta käyttämällä saadaan savimaan rakennetta stabiloiva vaikutus, kun kalkki mullataan pikaisesti 1-2vrk kuluessa levityksestä. Etenkin jäykemmillä mailla multaus voi olla tarpeen suorittaa kahdesti, jotta kalkki aidosti sekoittuu maahan riittävän tasaisesti. Tyypillinen käyttömäärä Ruotsissa käytettävien ohjeiden mukaan on 6 tonnia hehtaarille - mikä vastaa hyvinkin normaalin kalkituksen määrää peltojen pH:n ylläpitokalkituksessa. Menetelmä soveltuu maille, joissa savespitoisuus on yli 15%, kohdealueella se on noin 35%.


Sari Hiltunen ProAgrialta esitteli peltomaan rakennetta ns. kuoppatestin avulla. Kuoppatestillä on helppo havainnoida maan lierojen määrää, mururakennetta, ruokamultakerroksen paksuutta sekä mahdollisia muokkausanturoita.

Lue lisää päivästä myös muista medioista - juten Farmitista sekä Nordkalkin sivuilta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelto- ja järvenrantakatselumuksella – rakennekalkin vaikutuksia käytännössä

Pirkanmaalla, Sahalahdella viljavainio lainehtii elokuisessa tuulessa. Peltokatselmukselle ovat lähteneet viljelijä, agrologi Juho Urkko ja Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen Eino Ahonen. Viljan kasvu on hyvässä vauhdissa, lakovahinkoja ei ole. Kasvinsuojelu on onnistunut hyvin, rikkakasveja ei lohkolla näy. Jyvät tähkissä ovat pullistumaan päin, puimaan päästäneen ennen elokuun loppua, sään ollessa suotuisa, Urkko miettii.   Urkko arvioi, että tarkasteltavilta peltolohkoilta tullaan korjaamaan onnistunut, normaalitasoinen sato. Kesä on ollut kuiva, ja laskuojissa ei havaintopäivänä ole vettä. Pellosta vedetyssä viljanipun juurakossa maarakenne näyttää hyvältä, kuohkealta ja rakeiselta. Rakennekalkki vaikuttaa edullisesti myös peltomaan rakenteeseen. Kasvukauden lämpö ja sademäärä vaikuttavat kaikkeen kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Kasvukausi 2017 oli kylmä ja sateinen, vuonna 2018 puolestaan kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta ja kuumuudesta. Läntmannen Agron Hauhon...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa.  Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista. OHJELMA: 12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin 12.15 Puheenvuorot: • RAKAVA-hanke yleisesittely • Nordkalk • SYKE • Pirkanmaan ELY-keskus • ProAgria • Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti 13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakentees...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rakennekalkitusta Pakkalassa - ja fosforivalunnat kuriin!

Kuva 1: Hankealue rajattu punaisella. Alueesta noin 80% on peltoa ja aktiiviviljelyksessä. Pellolla käytetään karjanlantaa lannoitteena.  Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi. Kuva 2: Hampaalanoja syksyllä 2017. Virtaama on lähes olematonta, oja osin ruovittunut ja osmankäämi kasvaa runsaana. Oja on aukaistu 2016. Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla. Rakennekalk...
Lähetä kommentti
Lue lisää