Siirry pääsisältöön

Tekstit

Pelto- ja järvenrantakatselumuksella – rakennekalkin vaikutuksia käytännössä

Pirkanmaalla, Sahalahdella viljavainio lainehtii elokuisessa tuulessa. Peltokatselmukselle ovat lähteneet viljelijä, agrologi Juho Urkko ja Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen Eino Ahonen. Viljan kasvu on hyvässä vauhdissa, lakovahinkoja ei ole. Kasvinsuojelu on onnistunut hyvin, rikkakasveja ei lohkolla näy. Jyvät tähkissä ovat pullistumaan päin, puimaan päästäneen ennen elokuun loppua, sään ollessa suotuisa, Urkko miettii.Urkko arvioi, että tarkasteltavilta peltolohkoilta tullaan korjaamaan onnistunut, normaalitasoinen sato. Kesä on ollut kuiva, ja laskuojissa ei havaintopäivänä ole vettä. Pellosta vedetyssä viljanipun juurakossa maarakenne näyttää hyvältä, kuohkealta ja rakeiselta. Rakennekalkki vaikuttaa edullisesti myös peltomaan rakenteeseen.
Kasvukauden lämpö ja sademäärä vaikuttavat kaikkeen kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Kasvukausi 2017 oli kylmä ja sateinen, vuonna 2018 puolestaan kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta ja kuumuudesta. Läntmannen Agron Hauhon koetilan mit…
Uusimmat tekstit

Ruotsin tukimalli meillekin?

RAKAVA-Hankkeen edetessä ja rakennekalkituksen ympäristövaikutuksia punnittaessa on jo useaan otteeseen tullut esiin eräs, varsinkin viljelijöitä ja muita maan parissa työskenteleviä ja siitä elantonsa saavia kiinnostava kysymys: voisiko tälle toimenpiteelle saada Suomessa jonkinlaista tukea? Se voisi hyvinkin olla mahdollista, ainakin jos haemme esimerkkiä länsinaapurista.
Ruotsin malliRuotsissa LOVA-projekti, eli Lokala Vattenvårdsprojekt, paikallinen vesiensuojeluohjelma, tukee kaikkia vesien tilaa edistäviä toimia rahallisesti, ja LOVA-tukea voi hakea myös rakennekalkitukselle. LOVA-tuen myöntää paikallinen lääninhallitus, ja sitä voivat hakea kunnat, yhdistykset ja yhteisöt. LOVA-asetusta uudistettiin vuonna 2018, ja nyt keskiössä on vesien rehevöityminen, jonka hillitsemiseen tähtääville toimenpiteille voi saada jopa 90% tukea. LOVA-tukea ei kuitenkaan saa lain velvoittamille toimille, eikä jo tehdyille tai aloitetuille projekteille. Tukea haetaan joka vuosi alkuvuodesta, tammi-…

Runsaasti kiinnostusta pellonpiennarpäivässä!

#RAKAVA-hankkeen järjestämään pellonpiennarpäivään osallistui runsaslukuinen liki 50-hengen yleisö! Päivä täytti odotukset hyvin ja rakennekalkitusta sekä asiantuntijapuheenvuoroja saatiin seurata mukavissa syysoloissa.

Päivä alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla. Hankkeen taustoihin ja päivän ohjelmaan perehdytit Juho Urkko, jonka jälkeen hankkeen senhetkisiä tuloksia avasi SYKEn tutkija Elina Röman ja itse rakennekalkituksesta kertoi Nordkalkin Kjell Weppling.

Rakennekalkituksessa käytettävän kalkin tulee sisältää poltettua kalkkia tavanomaisen kalkkikivirouheen ohella. Tällaista tuotetta käyttämällä saadaan savimaan rakennetta stabiloiva vaikutus, kun kalkki mullataan pikaisesti 1-2vrk kuluessa levityksestä. Etenkin jäykemmillä mailla multaus voi olla tarpeen suorittaa kahdesti, jotta kalkki aidosti sekoittuu maahan riittävän tasaisesti. Tyypillinen käyttömäärä Ruotsissa käytettävien ohjeiden mukaan on 6 tonnia hehtaarille - mikä vastaa hyvinkin normaalin kalkituksen määrää peltojen pH…

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa. 

Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria).

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista.

OHJELMA:

12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin

12.15 Puheenvuorot:
•RAKAVA-hanke yleisesittely
•Nordkalk
•SYKE
•Pirkanmaan ELY-keskus
•ProAgria
•Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti

13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakenteeseen ja ns. kuoppatestiin
•Rakennek…

Peltojen fosforitila korkea - onko rakennekalkista ratkaisijaksi?

Tutkimusalueen peltolohkoilta on nyt kerätty ensimmäinen maanäytesarja syksyn 2017 sadonkorjuun jälkeen. Jo ennalta oli tiedossa, että alueella on runsaasti broilerintuotantoa ja historiassa on ollut myös siantuotantoa, joten oli varsin oletettavaa, että peltojen fosforitila on korkea.

Pirkanmaalla keskimäärin korkeassa ja arveluttavan korkeassa fosforiluokassa on vain 5% pelloista. Vastaavasti välttävässä tai heikommassa on yli 60% pelloista. Kuvaaja on laadittu Eurofins Viljavuuspalvelun näytteiden pohjalta.

Tutkimusalueen viljavuus oli selvästi maakunnan ja maan keskiarvoja korkeampi. pH:t ovat liki kaikissa näytteissä korkeat tai jopa arveluttavan korkeat. Keskimääräinen peltomaan pH on 5,9, joka on yhtä lukua alhaisempi kuin tutkimusalueella keskimäärin. Korkea pH ei ole pelkästään positiivinen asia, sillä osa ravinteista sitoutuu maahiukkasiin tiukemmin pH:n noustessa, ja näinollen ravinteiden käyttökelpoisuus saattaa heiketä. "Kultainen keskitie" olisi tässä kasvin ka…

Aktiivista hanketoimintaa Pirkanmaalla - ja Kangasalla!

Pirkanmaalla starttasi tällä kertaa neljä eri hanketta. Nämä olivat Pakkalanjärvellä toteutettavan rakennekalkitushankkeen lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulun hallinnoima Biokierto -hanke, Yhteistyöllä Vesistöt Kuntoon -hanke sekä Hiedanrannan alueen malli ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena. Hankkeet ovat hallituksen kärkihankkeita ja kuuluvat sekä RaKi2 -hankeohjelmaan tai Vesien- ja merenhoidon kärkihankeohjelmaan.

Kangasalla rakennetaan yhteistyöverkostoja paikallisten tahojen välille nyt alkaneessa Biokierto -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda alueen alkutuotannon, teollisuuden ja muiden toimijoiden välille biovirrat yhdistävä toimintamalli. Mikä olisikaan tehokkaampaa, kuin käyttää teollisuuden soveltuvat sivutuotteet eläinten ruokinnassa ja lannoituksessa, karjanlanta ja erinäiset muut biovirrat kaasutuslaitoksessa ja mädättämössä, syntyvä energia teollisuudessa ja taas mädätysjäännös uusiolannoitteena?

Teoriassa moni asia on yksinkertainen, mut…

Rakennekalkitusta Pakkalassa - ja fosforivalunnat kuriin!

Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi.

Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla. Rakennekalkitus on Nordkalkin kehittämä menetelmä, jossa poltetun- ja sammutetun kalkin seosta pellolle levittämällä saadaan savimaiden mururakenne paranemaan ja näin mm. maan suodatuskyky paranee ja ravinteiden pidätyskyky kasvaa. Kalsium-pohjaisiin aineisiin perustuvista menetelmistä on saatu positiivisia …