Pirkanmaalla, Sahalahdella viljavainio lainehtii elokuisessa tuulessa. Peltokatselmukselle ovat lähteneet viljelijä, agrologi Juho Urkko ja Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen Eino Ahonen. Viljan kasvu on hyvässä vauhdissa, lakovahinkoja ei ole. Kasvinsuojelu on onnistunut hyvin, rikkakasveja ei lohkolla näy. Jyvät tähkissä ovat pullistumaan päin, puimaan päästäneen ennen elokuun loppua, sään ollessa suotuisa, Urkko miettii. Urkko arvioi, että tarkasteltavilta peltolohkoilta tullaan korjaamaan onnistunut, normaalitasoinen sato. Kesä on ollut kuiva, ja laskuojissa ei havaintopäivänä ole vettä. Pellosta vedetyssä viljanipun juurakossa maarakenne näyttää hyvältä, kuohkealta ja rakeiselta. Rakennekalkki vaikuttaa edullisesti myös peltomaan rakenteeseen. Kasvukauden lämpö ja sademäärä vaikuttavat kaikkeen kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Kasvukausi 2017 oli kylmä ja sateinen, vuonna 2018 puolestaan kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta ja kuumuudesta. Läntmannen Agron Hauhon koe
RAKAVA-Hankkeen edetessä ja rakennekalkituksen ympäristövaikutuksia punnittaessa on jo useaan otteeseen tullut esiin eräs, varsinkin viljelijöitä ja muita maan parissa työskenteleviä ja siitä elantonsa saavia kiinnostava kysymys: voisiko tälle toimenpiteelle saada Suomessa jonkinlaista tukea? Se voisi hyvinkin olla mahdollista, ainakin jos haemme esimerkkiä länsinaapurista. Ruotsin malli Ruotsissa LOVA-projekti, eli Lokala Vattenvårdsprojekt, paikallinen vesiensuojeluohjelma, tukee kaikkia vesien tilaa edistäviä toimia rahallisesti, ja LOVA-tukea voi hakea myös rakennekalkitukselle. LOVA-tuen myöntää paikallinen lääninhallitus, ja sitä voivat hakea kunnat, yhdistykset ja yhteisöt. LOVA-asetusta uudistettiin vuonna 2018, ja nyt keskiössä on vesien rehevöityminen, jonka hillitsemiseen tähtääville toimenpiteille voi saada jopa 90% tukea. LOVA-tukea ei kuitenkaan saa lain velvoittamille toimille, eikä jo tehdyille tai aloitetuille projekteille. Tukea haetaan joka vuosi alkuvuodesta, t