Rakennekalkitusta Pakkalassa - ja fosforivalunnat kuriin!

Kuva 1: Hankealue rajattu punaisella. Alueesta noin 80% on peltoa ja aktiiviviljelyksessä. Pellolla käytetään karjanlantaa lannoitteena. 

Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi.

Kuva 2: Hampaalanoja syksyllä 2017. Virtaama on lähes olematonta, oja osin ruovittunut ja osmankäämi kasvaa runsaana. Oja on aukaistu 2016.

Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla. Rakennekalkitus on Nordkalkin kehittämä menetelmä, jossa poltetun- ja sammutetun kalkin seosta pellolle levittämällä saadaan savimaiden mururakenne paranemaan ja näin mm. maan suodatuskyky paranee ja ravinteiden pidätyskyky kasvaa. Kalsium-pohjaisiin aineisiin perustuvista menetelmistä on saatu positiivisia tuloksia aitosavimailla mm. SAVE-hankkeen puitteissa ja aiemmissa tutkimuksissa. Nyt menetelmää on tarkoitus testata myös ympäristöministeriön Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeiden puitteissa Pirkanmaalle tyypillisillä hietasavimailla. Erona SAVE-hankkeeseen on käytettävä tuote, sillä SAVE-hankkeessa käytetyn kipsin levittäminen sisävesien valuma-alueelle ei ole mahdollista.

Hankkeen puitteissa tullaan seuraamaan peltojen maan rakennetta (kuoppatestit) ja ravinnetilaa (viljavuusnäytteet). Tämän lisäksi tutkitaan ojien vedenlaatua (käsinäytteet runsaan virtaaman aikaan, mahdollinen automaattinäytteenotto). Tulokset tullaan raportoimaan veden laadun osalta SYKEn toimesta koostettavassa raportissa ja kalkitustyön osalta osana tehtävää opinnäytetyötä. Lisäksi kohteeseen pääsee tutustumaan pellonpiennartilaisuuksien puitteissa, joista tiedotamme tämän blogin lisäksi mm. sosiaalisessa mediassa ja hankkeen sidosryhmien omissa tiedotuskanavissa.

Hankkeesta poikkeuksellisen tekee sen laaja kumppanipohja, sillä toiminnassa yhdistetään vapaaehtoinen järviensuojelutyö, alueen maatalousyrittäjien voimavarat, koulutus sekä SYKE. Ainoastaan yhteistyöllä voi päästä tuloksiin - vastakkainasettelu on turhaa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.