Siirry pääsisältöön

Aktiivista hanketoimintaa Pirkanmaalla - ja Kangasalla!


Pirkanmaalla starttasi tällä kertaa neljä eri hanketta. Nämä olivat Pakkalanjärvellä toteutettavan rakennekalkitushankkeen lisäksi Hämeen Ammattikorkeakoulun hallinnoima Biokierto -hanke, Yhteistyöllä Vesistöt Kuntoon -hanke sekä Hiedanrannan alueen malli ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena. Hankkeet ovat hallituksen kärkihankkeita ja kuuluvat sekä RaKi2 -hankeohjelmaan tai Vesien- ja merenhoidon kärkihankeohjelmaan.

Kangasalla rakennetaan yhteistyöverkostoja paikallisten tahojen välille nyt alkaneessa Biokierto -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda alueen alkutuotannon, teollisuuden ja muiden toimijoiden välille biovirrat yhdistävä toimintamalli. Mikä olisikaan tehokkaampaa, kuin käyttää teollisuuden soveltuvat sivutuotteet eläinten ruokinnassa ja lannoituksessa, karjanlanta ja erinäiset muut biovirrat kaasutuslaitoksessa ja mädättämössä, syntyvä energia teollisuudessa ja taas mädätysjäännös uusiolannoitteena?

Teoriassa moni asia on yksinkertainen, mutta "se jokin" vielä puuttuu. Tämän vuoksi tutkimus- ja kehitystoimintaa tarvitaan, jotta vastaisuudessakin entistä kestävämpi tuotanto on mahdollista.

Tutustu hankkeisiin tarkemmin kunkin hankkeen omilla sivuilla:

Biokierto 

HIERAKKA - Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelto- ja järvenrantakatselumuksella – rakennekalkin vaikutuksia käytännössä

Pirkanmaalla, Sahalahdella viljavainio lainehtii elokuisessa tuulessa. Peltokatselmukselle ovat lähteneet viljelijä, agrologi Juho Urkko ja Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen Eino Ahonen. Viljan kasvu on hyvässä vauhdissa, lakovahinkoja ei ole. Kasvinsuojelu on onnistunut hyvin, rikkakasveja ei lohkolla näy. Jyvät tähkissä ovat pullistumaan päin, puimaan päästäneen ennen elokuun loppua, sään ollessa suotuisa, Urkko miettii.   Urkko arvioi, että tarkasteltavilta peltolohkoilta tullaan korjaamaan onnistunut, normaalitasoinen sato. Kesä on ollut kuiva, ja laskuojissa ei havaintopäivänä ole vettä. Pellosta vedetyssä viljanipun juurakossa maarakenne näyttää hyvältä, kuohkealta ja rakeiselta. Rakennekalkki vaikuttaa edullisesti myös peltomaan rakenteeseen. Kasvukauden lämpö ja sademäärä vaikuttavat kaikkeen kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Kasvukausi 2017 oli kylmä ja sateinen, vuonna 2018 puolestaan kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta ja kuumuudesta. Läntmannen Agron Hauhon...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa.  Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista. OHJELMA: 12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin 12.15 Puheenvuorot: • RAKAVA-hanke yleisesittely • Nordkalk • SYKE • Pirkanmaan ELY-keskus • ProAgria • Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti 13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakentees...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Runsaasti kiinnostusta pellonpiennarpäivässä!

#RAKAVA-hankkeen järjestämään pellonpiennarpäivään osallistui runsaslukuinen liki 50-hengen yleisö! Päivä täytti odotukset hyvin ja rakennekalkitusta sekä asiantuntijapuheenvuoroja saatiin seurata mukavissa syysoloissa. Päivä alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla. Hankkeen taustoihin ja päivän ohjelmaan perehdytit Juho Urkko, jonka jälkeen hankkeen senhetkisiä tuloksia avasi SYKEn tutkija Elina Röman ja itse rakennekalkituksesta kertoi Nordkalkin Kjell Weppling. Tässä kuvassa rakennekalkit on jo levitetty ja alueen viljelijä Janne Hampaala pääsi muokkaamaan Amazone Catros -lautasmuokkaimella peltoa rakennekalkituksen ohjeiden mukaisesti.  Rakennekalkituksessa käytettävän kalkin tulee sisältää poltettua kalkkia tavanomaisen kalkkikivirouheen ohella. Tällaista tuotetta käyttämällä saadaan savimaan rakennetta stabiloiva vaikutus, kun kalkki mullataan pikaisesti 1-2vrk kuluessa levityksestä. Etenkin jäykemmillä mailla multaus voi olla tarpeen suorittaa kahdesti, jotta kalkki aidost...
Lähetä kommentti
Lue lisää