Siirry pääsisältöön

Peltojen fosforitila korkea - onko rakennekalkista ratkaisijaksi?

Tutkimusalueen peltolohkoilta on nyt kerätty ensimmäinen maanäytesarja syksyn 2017 sadonkorjuun jälkeen. Jo ennalta oli tiedossa, että alueella on runsaasti broilerintuotantoa ja historiassa on ollut myös siantuotantoa, joten oli varsin oletettavaa, että peltojen fosforitila on korkea.

Pirkanmaalla keskimäärin korkeassa ja arveluttavan korkeassa fosforiluokassa on vain 5% pelloista. Vastaavasti välttävässä tai heikommassa on yli 60% pelloista. Kuvaaja on laadittu Eurofins Viljavuuspalvelun näytteiden pohjalta.

Tutkimusalueen viljavuus oli selvästi maakunnan ja maan keskiarvoja korkeampi. pH:t ovat liki kaikissa näytteissä korkeat tai jopa arveluttavan korkeat. Keskimääräinen peltomaan pH on 5,9, joka on yhtä lukua alhaisempi kuin tutkimusalueella keskimäärin. Korkea pH ei ole pelkästään positiivinen asia, sillä osa ravinteista sitoutuu maahiukkasiin tiukemmin pH:n noustessa, ja näinollen ravinteiden käyttökelpoisuus saattaa heiketä. "Kultainen keskitie" olisi tässä kasvin kannalta paras - savimailla pH:n ollessa 6,5-7 välillä.

Fosforiluvut olivat selvästi korkeita. Maan keskiarvo on 16mg/l, tutkimusalueen useiden näytteiden ylittäessä tämän selvästi. Fosforinkäyttöä ohjaa viljelyssä eniten ympäristökorvaus, joka rajaa korkeilla ja arveluttavan korkeilla pelloilla fosforin liki täysin pois lannoituksesta. Mikäli tila ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen, määrää fosforinkäyttöä nitraattidirektiivi.

Näytteenkeruu sujui syksyisessä säässä mukavasti mönkijällä ja perinteisellä mies ja kaira -varustuksella. Näytteet analysoi Eurofins Viljavuuspalvelu, joka on maamme johtava peltomaanäytteitä analysoiva laboratorio. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa.  Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista. OHJELMA: 12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin 12.15 Puheenvuorot: • RAKAVA-hanke yleisesittely • Nordkalk • SYKE • Pirkanmaan ELY-keskus • ProAgria • Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti 13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakentees...

Ruotsin tukimalli meillekin?

RAKAVA-Hankkeen edetessä ja rakennekalkituksen ympäristövaikutuksia punnittaessa on jo useaan otteeseen tullut esiin eräs, varsinkin viljelijöitä ja muita maan parissa työskenteleviä ja siitä elantonsa saavia kiinnostava kysymys: voisiko tälle toimenpiteelle saada Suomessa jonkinlaista tukea? Se voisi hyvinkin olla mahdollista, ainakin jos haemme esimerkkiä länsinaapurista. Ruotsin malli Ruotsissa LOVA-projekti, eli Lokala Vattenvårdsprojekt, paikallinen vesiensuojeluohjelma, tukee kaikkia vesien tilaa edistäviä toimia rahallisesti, ja LOVA-tukea voi hakea myös rakennekalkitukselle. LOVA-tuen myöntää paikallinen lääninhallitus, ja sitä voivat hakea kunnat, yhdistykset ja yhteisöt. LOVA-asetusta uudistettiin vuonna 2018, ja nyt keskiössä on vesien rehevöityminen, jonka hillitsemiseen tähtääville toimenpiteille voi saada jopa 90% tukea. LOVA-tukea ei kuitenkaan saa lain velvoittamille toimille, eikä jo tehdyille tai aloitetuille projekteille. Tukea haetaan joka vuosi alkuvuodesta, t...

Rakennekalkitusta Pakkalassa - ja fosforivalunnat kuriin!

Kuva 1: Hankealue rajattu punaisella. Alueesta noin 80% on peltoa ja aktiiviviljelyksessä. Pellolla käytetään karjanlantaa lannoitteena.  Pakkalanjärvi on Kangasalan Sahalahdella sijaitseva matalahko ja ekologiselta tilalta heikoksi luokiteltu järvi. Järvi on ollut aiemmin pahoin rehevöitynyt ja sinileväkukintoja on havaittu kasvukaudesta riippuen, jopa siinä määrin että järven virkistyskäyttö on estynyt. Järven keskisyvyys on vain 0,6-1,0m lähteestä riippuen, vesi sameaa ja järvi mutapohjainen. Järven tilan parantamiseksi perustetun suojeluyhdistyksen toiminnan puitteissa on mm. tehty järvikortteen niittoa, roskakalojen poistoa, järven hapetusta ja muita toimia järven tilan parantamiseksi. Kuva 2: Hampaalanoja syksyllä 2017. Virtaama on lähes olematonta, oja osin ruovittunut ja osmankäämi kasvaa runsaana. Oja on aukaistu 2016. Uutena menetelmänä tullaan nyt kokeilemaan rakennekalkitusta järveen virtaavien Hampaalanojan ja Loukkaanojan valuma-alueilla. Rakennekalk...