Siirry pääsisältöön

Peltojen fosforitila korkea - onko rakennekalkista ratkaisijaksi?

Tutkimusalueen peltolohkoilta on nyt kerätty ensimmäinen maanäytesarja syksyn 2017 sadonkorjuun jälkeen. Jo ennalta oli tiedossa, että alueella on runsaasti broilerintuotantoa ja historiassa on ollut myös siantuotantoa, joten oli varsin oletettavaa, että peltojen fosforitila on korkea.

Pirkanmaalla keskimäärin korkeassa ja arveluttavan korkeassa fosforiluokassa on vain 5% pelloista. Vastaavasti välttävässä tai heikommassa on yli 60% pelloista. Kuvaaja on laadittu Eurofins Viljavuuspalvelun näytteiden pohjalta.

Tutkimusalueen viljavuus oli selvästi maakunnan ja maan keskiarvoja korkeampi. pH:t ovat liki kaikissa näytteissä korkeat tai jopa arveluttavan korkeat. Keskimääräinen peltomaan pH on 5,9, joka on yhtä lukua alhaisempi kuin tutkimusalueella keskimäärin. Korkea pH ei ole pelkästään positiivinen asia, sillä osa ravinteista sitoutuu maahiukkasiin tiukemmin pH:n noustessa, ja näinollen ravinteiden käyttökelpoisuus saattaa heiketä. "Kultainen keskitie" olisi tässä kasvin kannalta paras - savimailla pH:n ollessa 6,5-7 välillä.

Fosforiluvut olivat selvästi korkeita. Maan keskiarvo on 16mg/l, tutkimusalueen useiden näytteiden ylittäessä tämän selvästi. Fosforinkäyttöä ohjaa viljelyssä eniten ympäristökorvaus, joka rajaa korkeilla ja arveluttavan korkeilla pelloilla fosforin liki täysin pois lannoituksesta. Mikäli tila ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen, määrää fosforinkäyttöä nitraattidirektiivi.

Näytteenkeruu sujui syksyisessä säässä mukavasti mönkijällä ja perinteisellä mies ja kaira -varustuksella. Näytteet analysoi Eurofins Viljavuuspalvelu, joka on maamme johtava peltomaanäytteitä analysoiva laboratorio. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelto- ja järvenrantakatselumuksella – rakennekalkin vaikutuksia käytännössä

Pirkanmaalla, Sahalahdella viljavainio lainehtii elokuisessa tuulessa. Peltokatselmukselle ovat lähteneet viljelijä, agrologi Juho Urkko ja Pakkalanjärven suojeluyhdistyksen Eino Ahonen. Viljan kasvu on hyvässä vauhdissa, lakovahinkoja ei ole. Kasvinsuojelu on onnistunut hyvin, rikkakasveja ei lohkolla näy. Jyvät tähkissä ovat pullistumaan päin, puimaan päästäneen ennen elokuun loppua, sään ollessa suotuisa, Urkko miettii.   Urkko arvioi, että tarkasteltavilta peltolohkoilta tullaan korjaamaan onnistunut, normaalitasoinen sato. Kesä on ollut kuiva, ja laskuojissa ei havaintopäivänä ole vettä. Pellosta vedetyssä viljanipun juurakossa maarakenne näyttää hyvältä, kuohkealta ja rakeiselta. Rakennekalkki vaikuttaa edullisesti myös peltomaan rakenteeseen. Kasvukauden lämpö ja sademäärä vaikuttavat kaikkeen kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Kasvukausi 2017 oli kylmä ja sateinen, vuonna 2018 puolestaan kärsittiin poikkeuksellisesta kuivuudesta ja kuumuudesta. Läntmannen Agron Hauhon...

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa.  Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista. OHJELMA: 12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin 12.15 Puheenvuorot: • RAKAVA-hanke yleisesittely • Nordkalk • SYKE • Pirkanmaan ELY-keskus • ProAgria • Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti 13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakentees...

Runsaasti kiinnostusta pellonpiennarpäivässä!

#RAKAVA-hankkeen järjestämään pellonpiennarpäivään osallistui runsaslukuinen liki 50-hengen yleisö! Päivä täytti odotukset hyvin ja rakennekalkitusta sekä asiantuntijapuheenvuoroja saatiin seurata mukavissa syysoloissa. Päivä alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla. Hankkeen taustoihin ja päivän ohjelmaan perehdytit Juho Urkko, jonka jälkeen hankkeen senhetkisiä tuloksia avasi SYKEn tutkija Elina Röman ja itse rakennekalkituksesta kertoi Nordkalkin Kjell Weppling. Tässä kuvassa rakennekalkit on jo levitetty ja alueen viljelijä Janne Hampaala pääsi muokkaamaan Amazone Catros -lautasmuokkaimella peltoa rakennekalkituksen ohjeiden mukaisesti.  Rakennekalkituksessa käytettävän kalkin tulee sisältää poltettua kalkkia tavanomaisen kalkkikivirouheen ohella. Tällaista tuotetta käyttämällä saadaan savimaan rakennetta stabiloiva vaikutus, kun kalkki mullataan pikaisesti 1-2vrk kuluessa levityksestä. Etenkin jäykemmillä mailla multaus voi olla tarpeen suorittaa kahdesti, jotta kalkki aidost...