RAKAVA-Hankkeen edetessä ja rakennekalkituksen ympäristövaikutuksia punnittaessa on jo useaan otteeseen tullut esiin eräs, varsinkin viljelijöitä ja muita maan parissa työskenteleviä ja siitä elantonsa saavia kiinnostava kysymys: voisiko tälle toimenpiteelle saada Suomessa jonkinlaista tukea? Se voisi hyvinkin olla mahdollista, ainakin jos haemme esimerkkiä länsinaapurista.
Ruotsin malli
Ruotsissa LOVA-projekti, eli Lokala
Vattenvårdsprojekt, paikallinen vesiensuojeluohjelma, tukee kaikkia vesien
tilaa edistäviä toimia rahallisesti, ja LOVA-tukea voi hakea myös
rakennekalkitukselle. LOVA-tuen myöntää paikallinen lääninhallitus, ja sitä
voivat hakea kunnat, yhdistykset ja yhteisöt. LOVA-asetusta uudistettiin vuonna
2018, ja nyt keskiössä on vesien rehevöityminen, jonka hillitsemiseen
tähtääville toimenpiteille voi saada jopa 90% tukea. LOVA-tukea ei kuitenkaan
saa lain velvoittamille toimille, eikä jo tehdyille tai aloitetuille
projekteille. Tukea haetaan joka vuosi alkuvuodesta, tammi-helmikuussa.
Rakennekalkitukselle tuen piirissä on olemassa
tiettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Tuen ehdoissa määritellään peltomaata,
kalkitusainetta ja levitystä sekä muokkausta koskevia seikkoja, ja
suosituksissa annetaan ohjeita ajoituksesta, säätilasta ja pellon
viljelykunnosta.
Rakennekalkittavan pellon savipitoisuuden
tulee olla vähintään 15%. Sen ei siis tarvitse olla virallinen savimaa, jonka
rajana olisi 30%, mutta maassa pitää kuitenkin olla jonkin verran
savihiukkasia, joiden kanssa kalkki reagoi, muutenhan toimenpide olisi täysin
hyödytön. Käytettävän kalkitusaineen tulee olla nimenomaan rakennekalkkia, eli
sen tulee sisältää poltettua ja/tai sammutettua kalkkia, ja kipsipohjaiset
aineet eivät kelpaa tuen piiriin.
Sammutettua kalkkia tulee levittää vähintään
500 kiloa hehtaarille. Jos siis käytetään esimerkiksi kalkitusainetta, joka
sisältää 10% sammutettua kalkkia, tulee levitysmääräksi vähintään viisi tonnia
hehtaarille. Levitykseen tulee käyttää siihen soveltuvaa ja riittävän tarkkaa
kalustoa, jotta kalkin päätymistä oikeaan paikkaan ja sopivissa määrin voidaan
kontrolloida.
Kalkki tulee muokata maahan riittävän hyvin ja
nopeasti, vähintään 48 tuntia levityksen jälkeen. Muokkauskoneella tulee ajaa
vähintään kaksi kertaa edestakaisin. Muokkaus tulee tehdä vähintään 10-15 cm
syvyyteen. Suositeltavia muokkauskoneita ovat lautasmuokkain ja kultivaattori,
kyntö ei ole hyväksyttävä muokkausmenetelmä.
Näiden vaatimusten lisäksi suositellaan, että
rakennekalkitus suoritetaan maan rakenteen ollessa parhaimmillaan, esimerkiksi
hyvän syysviljan tai kesantovuoden jälkeen. Myös hyvä säätila on olennainen,
liian kuivassa tai tuulisessa säässä ei kannata kalkita vaan mieluummin odottaa
vuosi ja kokeilla seuraavana vuonna uudelleen. Tekemättä jätetystä
kalkituksesta tulee tiedottaa tuen myöntänyttä lääninhallitusta viimeistään
saman vuoden lokakuussa.
Mikäli pellon savipitoisuus on korkea,
suositetaan tukiohjeissa nostamaan rakennekalkin määrää. Liiallista pH:n nousua
tulee kuitenkin varoa, jos pH on jo valmiiksi korkea, kannattaa valita
sellainen kalkitusaine, joka sisältää mahdollisimman paljon nopeavaikutteista
sammutettua kalkkia suhteessa pitkäaikaisempaan kalsiumkarbonaattiin.
Miten meillä?
Tällaisilla ehdoilla saa siis Ruotsissa tukea
rakennekalkitukselle. LOVA-tuki ei ole maataloustuki, eikä toimenpiteellä siis
pyritä maan viljelykunnon parantamiseen, vaan nimenomaan vesistöjen tilan
kohentamiseen. Tämä lähestymistapa voisi toimia meillä Suomessakin
maatalousnäkökulmaa paremmin, sillä ympäristöasiat ovat selkeästi pinnalla ja
maatalouden tukia kritisoidaan ankarasti julkisessa keskustelussa. Siten
tämän toimenpiteen tukeminen ympäristöllisenä tekona hyödyttäisi kaikkia, niin
vesistöjä kuin viljelijöitäkin, ja parantaisi ehkä maatalouden huonoa imagoa
kuluttajien silmissä ympäristöasioihin liittyen.
Ennen kuin voimme ryhtyä spekuloimaan
tukiehtoja, tarvitsemme kuitenkin mustaa valkoisella rakennekalkituksen
toimivuudesta Suomen oloissa. Tämän hankkeen tarkoituksena onkin juuri tuon
tiedon kerääminen ja julkistaminen, ja ehkä tämän hankkeen tuloksilla voidaan
tulevaisuudessa perustella toimenpiteen tukemista.
Nykyisellään Suomessa ELY-keskukset
myöntävät vuosittain avustuksia vesien tilan parantamiseen pyrkiville
hankkeille. Esimerkiksi ojien kunnostukseen tätä avustusta voidaan myöntää.
Rakennekalkitus sopisi hyvin tämän avustuksen myöntämisehtoihin, sillä se
pyrkii parantamaan vesistön tilaa, ja maan rakenteen parantuessa myös
ehkäisee tulvavahinkoja, joiden vähentämisellä on suuri paino vesistönhoidon
tavoitteissa maassamme.
Blogin on kirjoittanut hankkeelle opinnäytetyötä laativa agronomiopiskelija Raita Markula.
Blogin on kirjoittanut hankkeelle opinnäytetyötä laativa agronomiopiskelija Raita Markula.
Kommentit
Lähetä kommentti