Siirry pääsisältöön

Ruotsin tukimalli meillekin?


RAKAVA-Hankkeen edetessä ja rakennekalkituksen ympäristövaikutuksia punnittaessa on jo useaan otteeseen tullut esiin eräs, varsinkin viljelijöitä ja muita maan parissa työskenteleviä ja siitä elantonsa saavia kiinnostava kysymys: voisiko tälle toimenpiteelle saada Suomessa jonkinlaista tukea? Se voisi hyvinkin olla mahdollista, ainakin jos haemme esimerkkiä länsinaapurista.

Ruotsin malli

Ruotsissa LOVA-projekti, eli Lokala Vattenvårdsprojekt, paikallinen vesiensuojeluohjelma, tukee kaikkia vesien tilaa edistäviä toimia rahallisesti, ja LOVA-tukea voi hakea myös rakennekalkitukselle. LOVA-tuen myöntää paikallinen lääninhallitus, ja sitä voivat hakea kunnat, yhdistykset ja yhteisöt. LOVA-asetusta uudistettiin vuonna 2018, ja nyt keskiössä on vesien rehevöityminen, jonka hillitsemiseen tähtääville toimenpiteille voi saada jopa 90% tukea. LOVA-tukea ei kuitenkaan saa lain velvoittamille toimille, eikä jo tehdyille tai aloitetuille projekteille. Tukea haetaan joka vuosi alkuvuodesta, tammi-helmikuussa.

Rakennekalkitukselle tuen piirissä on olemassa tiettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Tuen ehdoissa määritellään peltomaata, kalkitusainetta ja levitystä sekä muokkausta koskevia seikkoja, ja suosituksissa annetaan ohjeita ajoituksesta, säätilasta ja pellon viljelykunnosta.

Rakennekalkittavan pellon savipitoisuuden tulee olla vähintään 15%. Sen ei siis tarvitse olla virallinen savimaa, jonka rajana olisi 30%, mutta maassa pitää kuitenkin olla jonkin verran savihiukkasia, joiden kanssa kalkki reagoi, muutenhan toimenpide olisi täysin hyödytön. Käytettävän kalkitusaineen tulee olla nimenomaan rakennekalkkia, eli sen tulee sisältää poltettua ja/tai sammutettua kalkkia, ja kipsipohjaiset aineet eivät kelpaa tuen piiriin.

Sammutettua kalkkia tulee levittää vähintään 500 kiloa hehtaarille. Jos siis käytetään esimerkiksi kalkitusainetta, joka sisältää 10% sammutettua kalkkia, tulee levitysmääräksi vähintään viisi tonnia hehtaarille. Levitykseen tulee käyttää siihen soveltuvaa ja riittävän tarkkaa kalustoa, jotta kalkin päätymistä oikeaan paikkaan ja sopivissa määrin voidaan kontrolloida.

Kalkki tulee muokata maahan riittävän hyvin ja nopeasti, vähintään 48 tuntia levityksen jälkeen. Muokkauskoneella tulee ajaa vähintään kaksi kertaa edestakaisin. Muokkaus tulee tehdä vähintään 10-15 cm syvyyteen. Suositeltavia muokkauskoneita ovat lautasmuokkain ja kultivaattori, kyntö ei ole hyväksyttävä muokkausmenetelmä.

Näiden vaatimusten lisäksi suositellaan, että rakennekalkitus suoritetaan maan rakenteen ollessa parhaimmillaan, esimerkiksi hyvän syysviljan tai kesantovuoden jälkeen. Myös hyvä säätila on olennainen, liian kuivassa tai tuulisessa säässä ei kannata kalkita vaan mieluummin odottaa vuosi ja kokeilla seuraavana vuonna uudelleen. Tekemättä jätetystä kalkituksesta tulee tiedottaa tuen myöntänyttä lääninhallitusta viimeistään saman vuoden lokakuussa.

Mikäli pellon savipitoisuus on korkea, suositetaan tukiohjeissa nostamaan rakennekalkin määrää. Liiallista pH:n nousua tulee kuitenkin varoa, jos pH on jo valmiiksi korkea, kannattaa valita sellainen kalkitusaine, joka sisältää mahdollisimman paljon nopeavaikutteista sammutettua kalkkia suhteessa pitkäaikaisempaan kalsiumkarbonaattiin.

Miten meillä?

Tällaisilla ehdoilla saa siis Ruotsissa tukea rakennekalkitukselle. LOVA-tuki ei ole maataloustuki, eikä toimenpiteellä siis pyritä maan viljelykunnon parantamiseen, vaan nimenomaan vesistöjen tilan kohentamiseen. Tämä lähestymistapa voisi toimia meillä Suomessakin maatalousnäkökulmaa paremmin, sillä ympäristöasiat ovat selkeästi pinnalla ja maatalouden tukia kritisoidaan ankarasti julkisessa keskustelussa. Siten tämän toimenpiteen tukeminen ympäristöllisenä tekona hyödyttäisi kaikkia, niin vesistöjä kuin viljelijöitäkin, ja parantaisi ehkä maatalouden huonoa imagoa kuluttajien silmissä ympäristöasioihin liittyen.

Ennen kuin voimme ryhtyä spekuloimaan tukiehtoja, tarvitsemme kuitenkin mustaa valkoisella rakennekalkituksen toimivuudesta Suomen oloissa. Tämän hankkeen tarkoituksena onkin juuri tuon tiedon kerääminen ja julkistaminen, ja ehkä tämän hankkeen tuloksilla voidaan tulevaisuudessa perustella toimenpiteen tukemista.

Nykyisellään Suomessa ELY-keskukset myöntävät vuosittain avustuksia vesien tilan parantamiseen pyrkiville hankkeille. Esimerkiksi ojien kunnostukseen tätä avustusta voidaan myöntää. Rakennekalkitus sopisi hyvin tämän avustuksen myöntämisehtoihin, sillä se pyrkii parantamaan vesistön tilaa, ja maan rakenteen parantuessa myös ehkäisee tulvavahinkoja, joiden vähentämisellä on suuri paino vesistönhoidon tavoitteissa maassamme.

Blogin on kirjoittanut hankkeelle opinnäytetyötä laativa agronomiopiskelija Raita Markula.

Lähteet:


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakennekalkitusnäytös Sahalahdella, tule perehtymään menetelmään käytännössä!

Sahalahden Pakkalassa järjestetään tiistaina 25.9. Pellonpiennarpäivä, jossa tutustutaan käytännössä peltojen rakennekalkitukseen yhtenä keinona vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa #RAKAVA-hanke, joka on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Vesien- ja Merenhoidon kärkihankeohjelmaa.  Pellonpiennarpäivässä pääsee tutustumaan rakennekalkitukseen käytännössä, ja paikalla on asiantuntijat hankkeen yhteistyökumppaniverkostosta (Nordkalk, SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus, ProAgria). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen, eikä se vaadi etukäteisilmoittautumista. OHJELMA: 12.00 Kahvitarjoilu ja kokoontuminen osoitteessa Yli-Toukolantie 30, pysäköinti viittojen mukaisesti ja kokoontuminen korkeaan halliin 12.15 Puheenvuorot: • RAKAVA-hanke yleisesittely • Nordkalk • SYKE • Pirkanmaan ELY-keskus • ProAgria • Keskustelua ja tutustuminen aiheeseen vapaamuotoisesti 13.00 Peltokierros, tutustuminen maan rakenteeseen

Runsaasti kiinnostusta pellonpiennarpäivässä!

#RAKAVA-hankkeen järjestämään pellonpiennarpäivään osallistui runsaslukuinen liki 50-hengen yleisö! Päivä täytti odotukset hyvin ja rakennekalkitusta sekä asiantuntijapuheenvuoroja saatiin seurata mukavissa syysoloissa. Päivä alkoi asiantuntijapuheenvuoroilla. Hankkeen taustoihin ja päivän ohjelmaan perehdytit Juho Urkko, jonka jälkeen hankkeen senhetkisiä tuloksia avasi SYKEn tutkija Elina Röman ja itse rakennekalkituksesta kertoi Nordkalkin Kjell Weppling. Tässä kuvassa rakennekalkit on jo levitetty ja alueen viljelijä Janne Hampaala pääsi muokkaamaan Amazone Catros -lautasmuokkaimella peltoa rakennekalkituksen ohjeiden mukaisesti.  Rakennekalkituksessa käytettävän kalkin tulee sisältää poltettua kalkkia tavanomaisen kalkkikivirouheen ohella. Tällaista tuotetta käyttämällä saadaan savimaan rakennetta stabiloiva vaikutus, kun kalkki mullataan pikaisesti 1-2vrk kuluessa levityksestä. Etenkin jäykemmillä mailla multaus voi olla tarpeen suorittaa kahdesti, jotta kalkki aidosti se